torstai 8. syyskuuta 2011

Syksyinen idea-kävelykierros


Eräs kaunis päivä lähdin ulos pikku kierrokselle kameran kanssa. Ensin pikkuisen kotopihalla ja sitten läheisen jokiuoman lähellä.


 Odottelen josko siemenestä(huutonetistä keväällä huutamien siementen mukana tuli extrapussi ja se oli auringonkukkia) laittamani pikkuiset lyhyet auringonkukat jaksaisivat avautua.


 Toiset pienet ovat auenneet..


 Näin alkusyksystä japaninhumalapuska näyttää kivan rehevältä. Karvaisia karheita ovat lehdet aina kun niitä on käynyt keppejä kohti asettelemassa. Tulipahan liian lyhyet tuetkin näille. Mutta enpä ollu ennen tätä kokeillutkaan.


 Kosmoskukat ovat viime aikoina vasta alkaneet aukeileen.


 Valkeita kukkia näyttää putkahtelevan, vaikka aattelin että ne ois ollu punertavia. Mutta juuri NYT katoin ikkunasta ulos, ja huomaan että siellä on yks vaaleenpunainen! Äkkiä kattomaan ulos.=)


 Läheisen rehevöityneen jokiuoman luona löytyy yleensä kaikkea mukavaa katteltavaa, joten sinne siis. Tää kohta on tästä raivattu, oli ihan hirvittävää pusikkoa vesirajaan asti. Ei oo mein maalla, mutta mukavan lähellä käydä ihaileen.


 Tollanen väyläkin siihen raivattiin, kivet mukavasti reunoilla. Ja vesi ihanan ruskeaa.=)



 Sammaloituneet kivet on ihania. Tässäkin monenlaista sammalta..


 Sammalta ja jäkälää.. Sitä löytyy onneksi omalta maaltakin, jotta siitä vois alkaa kehittelemään jotain koristushommaa, jotain syksyistä. Aina kun näkee luonnon materiaalia, alkaa päässä ideat risteilemään, että tuostakin vois tehdä sitä ja tätä ja tuota. Onko teillä samaa vikaa? Tekis mieli heti kerätä kaikkea, vaikkei idea oiskaan vielä täysin selvillä. Mutta ensin kyllä kannattaa selvittää idea lopullisesti, ennenkuin menee turhaan keräileen, sillä siellähän ne säilyy oottamassa.=)


 Iiihanan vihreää sammalta...


                                                          Sieniä putkahtelee monenlaisia...



 Kuiva kannonkäppyrä.. Hmm...siitäkin sais mitä vain...


 Ja puolukat ihan ehoton syyskoristeluun kans. Kun vaan ennättäis tekemään kaikkea mitä aikoo.


 Ohdakkeita vielä kukassa. Nätin värisiä, näitä vois käyttää kukkahommeleissa, mutta piikkisiä nuo lehdet...





 Isompien ohdakkeiden kukinta ohi, ja niistäkin syntyy tuollaista pehmeää pumpulia, askartelutarviketta.=)


 Lillukat marjassa.



Mutta mikä se tämä on...? Tähän mulla ei oo hajua. Sieltä samaisen jokiuoman läheltä..





8 kommenttia:

Leea kirjoitti...

Tuosta IIIIhhhaanan vihreästä sammalkuvasta voisi melkein tehdä taulun! On niin nätti!
Minä kasvatin tänä vuonna ekan kerran myös japaninhumalaa ja jouduin jo repimään sen jokapaikasta pois! Se kasvoi ihan liikaa!! Enkä edes juurikaan lannoitellut. Mutta tietääpähän ensi kerralla.

Tiina kirjoitti...

Ei mulla jäkälästä mitään inspiksiä kyllä iske, mutta oisko se vähän sama kuin mulla tuo kirppiksillä kiertely - sama mikä kangasriekale siellä osuu silmiin, se on pakko ostaa. Joskus voi tarvita. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Täällähän oli hirmuisesti uusia päivityksiä! Oot kyllä saanu paljo aikaseksi pihalla, ihmettelinki ku aina sanoit että oot taas uutta kuoppaa kaivamassa ja istuttamassa.. :) Kivan näköstä varmasti tulee! Ja asetelmia ja kimppujaki tulee jos minkänäköstä, mää taijan kans tilata sulta asetelmaa sitte lopputalvesta jos sulla sattuu olemaan tekemisen puute. :)
Miia

Anna kirjoitti...

Mukavia syyskuvia. Ompa kyllä kummalisen näköinen kukka tuo mitä sinäkään et tiiä!

Leea kirjoitti...

Niin ja minun käsityksen mukaan tuo alin kasvi olisi suovehka. Jos kerran kosteammassa paikassa kasvaa ja marjat ovat ainakin samankaltaiset.

Eve kirjoitti...

Vehkaksi minäkin aloin ristimään kasviasi. Tietämäni mukaan myrkyllinen.
Ohdake sana saa minut kiristelemään hampaita. Pitää taas ensiviikolla niitä kitkeä kasvihuoneen tyköä pois.
Kauniita kuvia taas sinulla.
Mukavaa syksyn jatkoa.

Anonyymi kirjoitti...

Tervehdys IV-V vyöhykkeen rajamailta :) Mukavia ja kauniita kuvia luonnosta!

Eija kirjoitti...

Kyllä kasvi on vehka eli suovehka Calla Palustris. Mm. irjovehkan, yma. huonekasvin sukulainen. KOKO KASVI ON MYRKYLLINEN etenkin marjat ja juurakko, syötäessä aiheuttaa polttavaa kipua suussa ja nielussa ja voi jopa aiheuttaa puhekyvyn väliaikaisen menettämisen.Joten pidä lapset erillään tästä.
Sammal on ollut myös minun juttu tälle syksylle. On aivan ihanaa ja myös naavaiset oksat.